Pupu hukassa

Nyt se kauan pelätty katoaminen sitten tapahtui viime maanantaina minua ei löytynytkään enää asuntovaunu reissun jälkee mistän. Minun luultiin todella pahasti kadonneen, jääneen mummolaan erään kassin pohjalle tai sitten olin unohtunut vaunuun joka oli aamulla mennyt korjattavaksi. Voi surku mik ikävä miulla olikaan kotia eikä oloa lohduttanut vaikka tiesin siellä olevan "varapupun" tuuraavan minua. Tänään aamulla se ikävyys sitten päättyi ja pääsin kotia kunhan ekana olin käynyt heittämässä venäjän reissun perheen äidin kanssa.  Siellä mitä asuntovaunussa olin istunut ja odottanut toista viikoa pääsemättä pois.

                                                     Tässä sitä istutaan ja odotetaan

 

ajelemassa

                                                       välillä vähän paperi hommia rajalla

                                                       jotain välipalaa oli pakko saada kun
                                                                 ei porkkanoita löytynyt.

                                         rakkaan omistajani kainalossa. kuvassa oikealla "tuuraajani."